torstai 18. joulukuuta 2014

Ovet. Kuvapareja Italian grafiikasta 2011.


Ovet. Sekä äidin että minun matkavalokuvissa on aika paljon kuvia ovista. Kertooko se sitten ihastuksesta siihen, mitä ovien takaa löytyy vai siitä tunteesta että kukakohan niitä ovia on availlut ja kuluttanut. Suljettu ovi voi olla jollekin ahdistava. Parhaimmillaan se voi kuitenkin merkitä vaikka mitä uusia mahdollisuuksia ja etenkin alustaa mielikuvitukselle.

Uskon, että Tiina Énolle matkoilla näetyt ovet merkitsivät juuri jälkimmäistä.

Työhuoneella saattoi ovikuviin syntyä tarinoita. Ei äiti niitä ovikuviksi sanonut, vaan minä. Lopulta katsoja kuitenkin havainnoi, kokee, toteaa, toivottavasti nauttiikin. Sen, mitä kuvantekijä on tunnelmistaan siirtänyt kuvaan. Sellaiseen kuvaan, jonka taiteilija on itsekin kelpuuttanut esille.

Minulla on aika paljon grafiikanlehtiä, jotka eivät taiteilijaa tyydyttäneet, enkä ole ihan varma mitä niiden kanssa tekisin. Olenko riittävän osaava arvioimaan, mitkä niistä kuuluvat myös yleisölle?

Marzo V, 2011. 24x29cm, monotypia. Grafiikka, hiili ja pastelli.
Kuva: Galleria Bronda.

Itse taiteilijan kanssa käytiin keskusteluja kuvien herättämistä tarinoista oikeastaan vain silloin kun annettiin teoksille nimiä. Näiden grafiikoiden kanssa sitä ei tehty koskaan. Sääli. Mutta ennen näyttelyitä aika ei yksinkertaisesti riittänyt, vaan äiti oli päättänyt nimetä monotypiat "vain" kuukausien mukaan.

Sekin on aika hyvä muisto niiden tuottamisen ajalta. Itse asiassa. On maaliskuuta ja helmikuuta. On elettyä Italian alkukevättä. Lauloikohan mustarastas jo. Tuoksuivatkohan risusavotat.

Nähty on koottu kuvaan. Kuviin.



Ylläoleva valokuva saa minun mielikuvitukseni liikkeelle, ja alla voitte nähdä sen, mitä ajattelen. Että on joku ihminen kulkenut polkua, ehkä toisen luokse. On historia ja hyvät kohtaamiset. On kävelysauva, heilahtava huivi ja odottava kotoisa tunnelma.

Minä tiedän, että olen jäävi. Ja sehän tästä tavallaan mielenkiintoista tekeekin.

Odotan, että saan kuulla näkemyksiä ja tunteita vierailta. Siinä on loistosyy pitää teoksia esilllä.

Marzo XXVI, 2011. 24x29cm, monotypia. Grafiikka, hiili ja pastelli.
Kuva: Galleria Bronda.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti