torstai 19. marraskuuta 2015

Aamut ja Hyvä kylpy rantapensionaatissa (2011)

Moni Tiina Énon aivan viimeisimmistä töistä on jäänyt kunnolla valokuvaamatta ihan tavallisista syistä. Taiteilija ei ehtinyt kuvauttaa niitä elinaikanaan ammattilaisella, ja allekirjoittanut ei tietenkään kotiolosuhteissa ja amatöörinä pysty riittävään laatuun. Yksi syy vaikeaan arkistodokumentoimiseen on joidenkin maalausten korkea kiilto.

Pitäisi olla aivan täydellinen kulma ja valo, ja sitä on vaikea saavuttaa niin, että maalausten kaikki kerrokset tulisivat esille. Vähän aikaa sitten sain riittävän tyydyttäviä kuvia kolmikosta, jotka miellän Tiina Énon taiteellisen uran viimeiseksi käännekohdaksi. Siitä ajatuksiani olen kirjoittanut aiemminkin.


Aamu rantapensionaatissa I, 2011. 80x60cm. Akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Kuvien laatu ei nytkään ole mitä parhain, mutta on aika esitellä Skeptikon Aamu rantapensionaatissa I ja II, sekä Hyvä kylpy, joka oli viime tammikuun näyttelyssä myös koko esillepanon nimityönä.

(Sana Skeptikon yliviivattu siksi, että muutin teosparin nimeä kesäkuun näyttelyyn. Olen nimennyt työt aikoinaan pian taiteilijan kuoleman jälkeen, ja tänä vuonna tulin toisiin ajatuksiin. Kadutti aiempi runsas nimeäminen, eikä missään ole tähtiin kirjoitettua sääntöä siitä, ettei teosten nimiä saisi muuttaa. Uskalsin tehdä tällaisen liikkeen, koska Tiina Éno toimi joskus itsekin niin. Muuten en tunnustaisi koko asiaa, mutta jos joku nyt näistä teoksista kiinnostuu, niin jään kiinni tästä omavaltaisuudestani kuitenkin.

Taiteilija ei myöskään ehtinyt signeerata näitä teoksia, joten niissä on kääntöpuolella minun merkintäni oikeaksi todistamisesta. Käytäntö, johon neuvon olen saanut viisaammilta ammattilaisilta.)

Aamu rantapensionaatissa II, 2011. 80x60 cm. Akryyli- ja öljyväri kankaalle.

Aamu rantapensionaatissa -taulupari oli pari vuotta hoidossa ystävien luona. Siis lainassa seinällä. He asuvat lähellä paikkaa, jossa Tiina Énon viimeinen työhuone sijaitsi ja kävivät muutaman kerran luonani kun tuskailin vielä työhuoneen raivauksen ja tyhjentämisen kanssa. Minulle oli itse asiassa yllättävän suurikin apu se, että siinä vaiheessa urakkaani edes pari työtä pääsi hetkeksi pois kuljetusrumban alta.

Oli myöskin ihastuttavaa nähdä tilanne, jossa ystäväni hoidokkinsa valitsivat. Sittemmin riistin heiltä taulut näyttelytarkoituksiin ja ne ovat minulla jälleen. Teokset ovat nyt herättäneet kiinnostusta aivan uusissa ihmisissä. Hieno tunne.

Arvotan nämä viimeisimmiksi jääneet maalaukset melko korkealle ja huomaan vaalivani niitä enemmän kuin monia muita teoksia. Se johtuu varmasti sekä puhtaista tunnesyistä että töiden ainutlaatuisuudesta.

Hyvä kylpy, 2011. 80x60 cm. Akryyli- ja öljyväri kankaalle.


Äiti oli maalannut nämä kolme teosta - ja muutaman muunkin - kevään 2012 Kanneltalon yhteisnäyttelyä varten. Yhdessä hänen taiteilijaystäviensä Anneli Hillin ja Kari Aapron kanssa päätimme tietenkin toteuttaa esillepanon suunnitellusti.





Kokemus minulle tyttärenä oli ainutlaatuinen ja suurta kiitollisuutta herättävä. Olin ripustustilanteissa lähinnä statistin roolissa. Sain hienoa oppia, jonka jälkeen olen uskaltanut jopa yllättävästikin luottaa itseeni rakentaessani näyttelyitä. Nykyään kaipaan toki kokonaisuuksiin lisäsilmiä ja näkemyksiä, mutta olen huomannut pitäväni aika järkähtämättömästikin kiinni ajatuksistani, jos olen esillepanon yksityiskohdista jotakin mieltä. Mielenkiintoista on ollut huomata itsessään tällainen "taidekuraattorin" kehitys.


Ripustushommia Kanneltalossa keväällä 2012.


Viime kesänä nämä teokset olivat esillä retrospektiivinäyttelyn "kronologiahuoneessa", jonka "kaaren" ne itseoikeutetusti päättivät. 

Tiina Énon menehtymisen jälkeen näyttelyissä käyneet taiteen ystävät ovat saaneet nähdä Aamut rantapensionaatissa ja kokea Hyvän kylvyn nyt mielestäni sen verran monta kertaa, että ihan hetkeen en laita niitä julkisesti esille. Teosten on ehkä aika pikku hiljaa löytää omiin koteihinsa, vaikka minä tulen kyllä sitten todella huolella seuraamaan minne päätyvät.

Pikakuva "viimeisestä seinästä" ripustuksen valmistuttua
kesällä 2015 Alavuden Taidekeskus Harrissa.

1 kommentti:

  1. Näissä aivan älytttömän hurmaavat värit.
    Todellista energiaa tälle illalle.

    VastaaPoista